Aalto-1

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: On lennossa, mutta tulokset puuttuvat

Aalto-1
Aalto-1:n avaruuteen lähetettävä lentomalli maaliskuussa 2016.
COSPAR ID	2017-036L
SATCAT №	42775
Ohjelma	Aalto-satelliittisarja
Organisaatio	Aalto-yliopisto
Laukaisu	23. kesäkuuta 2017 3.59 UTC First Launch Pad, Satish Dhawanin avaruuskeskus
Laukaisualus	PSLV-XL
Tehtävän kesto	~2 vuotta[1]
Massa	~4 kg[2]
Kiertorata
Viitejärjestelmä	Maakeskeinen
Kiertorata	SSO
Isoakselin puolikas	6 884 km[3]
Eksentrisyys	0,0015205[3]
Inklinaatio	97,4483°[3]
Kiertoaika	94,7 min[3]
Apogeum	523,6 km[3]
Perigeum	502,7 km[3]
Epookki	15. heinäkuuta 2017 22.02 UTC[3]
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
Tunnus
Infobox OK

Aalto-1 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-satelliitti, jonka kehittäminen alkoi keväällä 2010. Satelliitti laukaistiin PSLV-XL-kantoraketilla Intiasta 23. kesäkuuta 2017. Aalto-1 oli aiemmin tarkoitus laukaista yhdysvaltalaisella Falcon 9 -raketilla Formosat-5 -satelliitin laukaisun toissijaisena hyötykuormana yhdessä liki 90 muun piensatelliitin kanssa, mutta tämä laukaisu peruuntui, kun Aalto-1 ja muut lennolle suunnitellut toissijaiset hyötykuormat siirrettiin laukaistavaksi muilla kantoraketeilla Falcon 9:n toistuneiden aikatauluviivästysten jälkeen. Aalto-1 on ensimmäinen kokonaisuudessaan Suomessa suunniteltu ja rakennettu satelliitti.^[4] Projektin tavoitteena on opiskella satelliitin rakentamista,^[5] sekä demonstroida satelliittiin asennettujen hyötykuormien toimintaa.^[1]

Aalto-1:n tehtävä avaruudessa koostuu kahdesta pääosasta. Ensimmäisessä vaiheessa havainnollistetaan satelliitin AaSI- ja RADMON-hyötykuormien toimintaa niiden käyttöönoton jälkeen.^[1] Havainnollistamisvaiheen jälkeen tehtävän tiedeosio alkaa. Tiedeosio on jaettu kahteen alaosioon, joista ensimmäisessä käytetään Maan kaukokartoitukseen tarkoitettua AaSI-spektrometriä ja avaruussäteilyä mittaavaa RADMON-säteilymittaria. Jälkimmäinen alaosio on tarkoitettu plasmajarrun käyttöön. Koko satelliittimissio kestää kaksi vuotta.^[1]

1. ↑ ^{a b c d} Aalto-1 EID 2013, s. 7–9
2. ↑ Siddique 2015, s. 21
3. ↑ ^{a b c d e f g} Aalto 1 n2yo.com. 15.7.2017. N2YO.com. Viitattu 17.7.2017. (englanniksi)
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä tiedetuubi2014-12-18 ei löytynyt
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä yle2015-11-11 ei löytynyt