Postipankkitoiminta

Postipankkitoiminta tai alkujaan postisäästöpankkitoiminta on useissa maissa postilaitoksen yhteydessä harjoitettua pankkitoimintaa. Ensimmäinen postisäästöpankki, Post Office Savings Bank, perustettiin Isoon-Britanniaan vuonna 1861, ja sen esikuvan mukaisesti vastaava pankki perustettiin myöhemmin moniin muihinkin maihin. Tällöin postitoimistot ja -konttorit toimivat samalla postisäästöpankin konttoreina, joissa otettiin vastaan talletuksia ja välitettiin maksuja.^[1]

Toisin kuin paikalliset säästöpankit, postisäästöpankki toimi alusta lähtien koko valtakunnan alueella, joten varoja saattoi tallettaa tai nostaa tilillä millä paikkakunnalla tahansa. Tämän vuoksi postisäästöpankin asiakkuus soveltui erityisesti sellaisille henkilöille, jotka joutuivat toistuvasti siirtymään paikkakunnalta toiselle. Alun perin postisäästöpankin erityisenä tehtävänä oli myös edistää säästäväisyyttä vähävaraisten sekä nuorison keskuudessa, ja tämän vuoksi se otti vastaan aivan pieniäkin talletuksia.^[1]

Postisäästöpankit toimivat valtion takuulla, minkä vuoksi niiden maksukykyisyyteen voitiin ehdottomasti luottaa. Toisaalta säästötileille maksetut korot olivat pienempiä kuin yksityisissä pankeissa.^[1]

Nykyisin useimpien maiden postisäästöpankit, mikäli ne ovat yhä olemassa, ovat pitkälti menettäneet erikoisluonteensa ja tulleet tavallisten pankkien kaltaisiksi, monet myös yksityistetty. Joissakin maissa postikonttorit hoitavat kuitenkin edelleen myös pankin konttorin tehtäviä.

1. ↑ ^{a b c} ”Postisäästöpankki”, Tietosanakirja, 7. osa (–), s. 926–927. Tietosanakirja Oy. Teoksen verkkoversio.