Cesium-137

Cesium-137 (¹³⁷Cs) on cesiumin radioaktiivinen isotooppi, joka muodostuu yleisimmin ytimen halkeamis- eli fissioreaktiossa.

Cesium-137:n puoliintumisaika on noin 30 vuotta. Suurin osa isotoopista cesium-137 hajoaa beeta­hajoamisella bariumin metastabiiliksi isomeeriksi barium-137m:ksi (^137mBa). Ba-137m:n puoliintumisaika on noin 153 sekuntia ja se hajoaa lopulta stabiiliksi barium-137:ksi^[1]. Hajoamisessa vapautuu energiaa 1,175628 MeV.^[2]

Cesium-137:ää ja siitä lähtevää säteilyä käytetään muun muassa säteilymittarien kalibrointiin, sädehoitoon sekä nesteiden virtausten ja materiaalien paksuuden mittaamiseen.^[3]

Cesium-137:ää on levinnyt ympäristöön muun muassa Tšernobylin ydin­voimala­onnettomuudessa 1986^[4] ja Fukushiman ydin­voimala­onnettomuudessa 2011.^[5]

1. ↑ Wilson, Jerry D. & Hernández-Hall, Cecilia A.: Physics Laboratory Experiments, s. 514. Cengage Learning, 2014. ISBN 9781285738567. (englanniksi)
2. ↑ Cesium-137 Wolfram Alpha. Arkistoitu 18.3.2011. Viitattu 10.10.2011.
3. ↑ Radioisotope Brief: Cesium-137 (Cs-137) bt.cdc.gov. Arkistoitu 29.3.2016. Viitattu 10.10.2011.
4. ↑ Thsernobyl-laskeuma Säteilyturvakeskus. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 10.10.2011.
5. ↑ Fukushima radioactive fallout nears Chernobyl levels New Scientist. Viitattu 10.10.2011.